Omaishoitajat

Istuin tänään useita tunteja päivystyksessä ja lueskelin lehtiä. Käsiini osui Labyrintti ja Arjessa mukana.

***

Labyrintistä luin useamman artikkelin omaishoitajuudesta. Monet omaishoidon järjestöt kaipaisivat tiiviimpää yhteistyötä kuntien kanssa. Kuntapäättäjät kun eivät aina tunne omaishoidon tarpeita. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela kertoo, että esimerkiksi sijaishoidon (jonka avulla omaishoitaja voisi pitää muutaman lomapäivän) järjestämiseen on jo nyt olemassa useita mahdollisuuksia, mutta kunnat eivät aina osaa tarjota niitä. Vaikkapa naapurin tai ystävän voi palkata sijaishoitajaksi, jos tekee siitä kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton toiminnanjohtaja Pia Hytönen toteaakin, että kunnat soveltavat omaishoitajiin "negatiivista tiedottamista". Toisin sanoen ollaan hissuksiin tukimuodoista ja seulotaan tarkalla kammalla tuensaajat lusmuilijoista sen sijaan, että avoimesti kerrottaisiin perheille kaikista mahdollisista tukimuodoista ja autettaisiin heitä hakemaan niitä.

Yksi Vihreiden yhteisistä vaaliteemoista on Avoimempi kunta. Se koskee juuri tällaisia asioita. Toimivia palveluita, avoimuutta erilaisille elämäntaparatkaisuille, rehtiä tiedonvälitystä ja päätöksentekoa.

Tällä hetkellä vain pieni osa omaishoitajista saa omaishoidon tukea. Tämän lisäksi moni päätyy omaishoitajaksi (tuetta tai tuella), koska hoitojärjestelmä ei kykene huolehtimaan sairastuneesta. Vaikka omaishoitajuutta on ehdottoman tärkeä tukea ja se on monelle perheelle paras ratkaisu - kukapa ei haluaisi elää yhdessä ja yhteisessä kodissa rakkaansa kanssa, jos se suinkin on mahdollista - olen samaa mieltä Hytösen kanssa siitä, että jokaisella pitäisi olla oikeus myös kieltäytyä omaishoitajuudesta. Ja potilaalla itselläänkin täytyy olla oikeus sanoa ei omaisen hoidolle. Ihmisen täytyy saada riittävästi tietoa siitä miten apua saa, olipa se sitten rahallista tai ajallista, kotiin tuotua tai laitospalveluita.

***

Arjessa mukana on Hämeenlinnan kaupungin asukaslehti. On mielenkiintoista lukea, mitä muissa kaupungeissa on keksitty. Niin kuppikuntainen ei saa olla, etteikö olisi valmis katselemaan ympärilleen ja oppimaan muiden hyvästä esimerkistä, ja miksei joskus pahastakin. 

Hämeenlinnassa joukko ammattikorkeakouluopiskelijoita on tuottanut lopputyönään Vauvaperheen polku -internetsivut, jotka julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.  Sieltä perheet ja heitä avustavat ammattilaiset löytävät helposti tarvitut palvelut. Tällaisenhän voisi kehitellä myös omaishoitajien tarpeisiin! Sitä voisi jakaa nettilinkkinä ja paperiversiona, niin se saavuttaisi mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Sellaisen sivuston ottaisin avuksi itsekin sairaanhoitajan työssäni, kun on aika kotiuttaa osastolta omaishoitaja tai kotona omaisensa turvin asuva ihminen.

Omaishoitajan polku olisi käytännönläheinen, toteutettavissa oleva keino helpottaa omaishoitajien arkea. Se tekisi palveluiden hakemisesta vähemmän stressaavaa. Ja ainakin se olisi jotain, mistä voisimme aloittaa. 

(Toinen mielenkiintoinen hämeenlinnalaisidea, jonka toivoisin kulkeutuvan Espooseen, on netistä löytyvä Veropuu. Siitä näkee helposti, mihin kunnan verovarat käytetään.)

***

Neljän tunnin (!) jälkeen kävelin ulos päivystyksen ovesta antibioottiresepti kädessäni. Onneksi kotona oli valmis ateria odottamassa. Rakas oli tehnyt minulle edellisenä päivänä eväät töitä varten, mutta ne jäivät kuumeen noustua jääkaappiin. Tiesin, ettei minulla ole huolen häivää: voisin vaikka istua koneelle ja kirjoitella blogiini, ottaa välillä torkut. Olen kiitollinen siitä, että joku pitää minusta huolen, kun olen sairas. Nyt kaikki on vielä helppoa - muutama tulehdus silloin tällöin, mutta muuten olemme saaneet olla terveinä. Jonain päivänä kaikki saattaa olla toisin. Silloin jompi kumpi meistä voi olla toisen omaishoitaja. Siinä vaiheessa en haluaisi lähteä setvimään ja anelemaan apua vaan tahtoisin, että joku kertoisi minulle selkeästi ja kattavasti, mihin minulla on oikeus - sillä eiväthän nämä tuet mitään köyhäinapua ole.